Valaistujen pintojen määrä kasvaa niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin, ja nykyään on enää vain harvoja paikkoja, joihin sähkövalaistus tai valohohde ei vaikuta.
Annika Jägerbrand tutkii Gävlen yliopistossa Tukholman pohjoispuolella muun muassa kestävää kaupunkikehitystä ja valosaastetta sekä sen vaikutuksia lajeihin ja ekosysteemeihin. Hän on alan vaikuttaja niin Ruotsissa kuin kansainvälisestikin ja nykyisin työn alla on standardointi, joka näyttää päättäjille suunnan suojelunarvoisen luonnonympäristön valaistukseen.
Historia toistaa itseään
1900-luvun alussa kysymys kaupunkivalaistuksen lisääntymisestä oli yhtä ajankohtainen kuin nykyäänkin. Annika näyttää lehtileikettä viime vuosisadan vaihteesta, jolloin sähkökatuvalot alkoivat valaista Tukholmaa.
– Kuten huomaamme, valon määrä haluttiin pysyvän »yhtä kirkkaana kuin päivällä«. Monet näistä tiedostamattomista uskomuksista hallitsevat ajatteluamme vielä tänäkin päivänä, sata vuotta myöhemmin. Nykyään pelkästään Tukholman kaupungissa on 150 000 valonlähdettä, ja määrä kasvaa vuosittain. Kun uusia alueita ja teitä rakennetaan, valaistu alue yleensä kasvaa, minkä seurauksena häiriövalo vaikuttaa negatiivisesti luontoon ja lajeihin.
Suuri osa ongelmasta on yhteisten ohjeiden tai rajoitusten puuttuminen optimaaliselle ja oikeanlaiselle valolle sekä ihmisille että eläimille. – Meillä ei ole esimerkiksi standardeja, jotka estävät valon heijastumisen horisonttiviivan yläpuolelle lukuun ottamatta tievalaistusta, jota säännellään jossain määrin. Se on outoa, sillä se on valtavaa energian tuhlausta ja tuottaa valohohdetta ja paljon valosaastetta. Se näkyy selvästi myös satelliittikuvissa. Yleisiä kansainvälisiä ohjeita on olemassa, mutta Ruotsin päättäjät käyttävät niitä harvemmin.
Nykyään on löydettävissä laajoja vaikutuksia suuriin ryhmiin, kuten hyönteisiin, lintuihin ja lepakoihin, mutta niitä ei vieläkään nosteta tarpeeksi esiin valaistuksen yhteydessä ja vaikutusten välttämiseksi. Annika Jägerbrand on Gävlen yliopiston biologian apulaisprofessori ja yliopistonlehtori
Kysymys valosaasteen ekologisista seurauksista otettiin vakavasti esille 2000-luvun alussa. Ensimmäiset tutkimukset eivät kuitenkaan perustuneet näyttöön vaan enemmänkin havaintoihin.
– Koska mitattavia tutkimuksia ei tehty, on tulosten julkaiseminen ja vertailu vaikeaa. Nykyään on löydettävissä laajoja vaikutuksia suuriin ryhmiin, kuten hyönteisiin, lintuihin ja lepakoihin, mutta niitä ei vieläkään nosteta tarpeeksi esiin valaistuksen yhteydessä ja vaikutusten välttämiseksi.
Asiassa eteenpäin pääsemiseksi tarvitaan selkeitä kynnysarvoja ja parempaa ymmärrystä sähkövalon vaikutuksista eri lajeihin pimeässä.
– Kansainvälisissä keskusteluissa painopiste on helposti astronomisessa valosaasteessa ekologian sijaan. Nämä eivät kuitenkaan ole aivan samantyyppisiä tapahtumia. Tähtitieteilijät keskittyvät ylöspäin heijastuvaan valoon ja matalampien värilämpötilojen käyttöön. Ekologiassa on tärkeämpää, että varsinkaan herkissä ympäristöissä ei ole lainkaan valoa ja että erilaisia toimenpiteitä yhdisteltäisiin vaikutuksen vähentämiseksi yleisesti. Tähän emme ole vielä päässeet.
Ohjaus kolmannen osapuolen tiedoilla
Nykyään on olemassa tekniikkaa, joka tukee sähkövalon käytön vähentämistä, ja kolmannen osapuolen tietoon perustuvalla ohjauksella voidaan välttää ekologisesti herkkiä ajanjaksoja. Valaistusta voidaan säätää kuoriutumisjaksojen mukaan ja muuttolintujen ollessa aktiivisia tai lämpötilaan perustuen. Esimerkiksi hyönteiset eivät ole koko ajan aktiivisia, ja hyvin vähän aktiivisia lämpötilan ollessa alle kymmenen astetta.
– Nykyään on saatavilla paljon luotettavaa tietoa, jos haluaa välttää tiettyjen ryhmien häiritsemisen. Kaikki valaistus on meitä ihmisiä varten, ja meidän on muutettava lähestymistapaamme ja myönnyttävä kompromisseihin siitä, että ulkotilat olisivat maksimaalisesti valaistuja ympäri vuorokauden. Lisäksi monia meistä häiritsee makuuhuoneisiin heijastuva valo, joten huomioivammalla valosuunnittelulla voisi olla useita etuja.
Valaistus on kuitenkin asia, joka koskettaa. Siinä missä kansalaiset haluavat usein lisää valaistusta ja kirkkaampia ulkoympäristöjä esimerkiksi talojen ympärille tai kävely- ja pyöräteiden varrelle, ekologit haluavat suojella suojeltuja lajeja ja luontoa.
– Ekologille kyse on sen pohtimisesta, miten elinympäristöt voidaan säilyttää luonnollisesti pimeinä. Siksi tarvitsemme tällä hetkellä lisää tutkimusta hyvän tasapainon ja huomioivamman valaistuksen löytämiseksi eläimille ja luonnolle, Annika Jägerbrand päättää.
Tämä artikkeli on osa kolmesta artikkelisarjassamme "Bioinclusive Lighting" - valaistusratkaisut, jotka vastaavat ihmisten valontarpeeseen tasapainossa ekosysteemin kanssa. Seuraavassa artikkelissa tapaamme RISE:n tutkijan Maria Nilsson Tengelinin, joka kertoo kenttätutkimuksesta, johon Fagerhult osallistui.
Aiheeseen liittyviä uutisia
Kun materiaalilla on väliä – Wrapped lisää uuden näkökulman kestävään valaistukseen
Maailmassa, jossa jokaisella materiaali- ja hiilidioksidigrammalla on merkitystä, Wrapped ei ole pelkästään valaisin – vaan kannanotto. Se on Fagerhultin tähän mennessä kestävin riippuvalaisin, eikä se syntynyt sattumalta.. Jokainen yksityiskohta, jokainen päätös, jokainen materiaali on valittu tarkoituksella. Kestävyys lähtee usein yksinkertaisesta kysymyksestä: Mistä se on valmistettu? Wrappedin kohdalla vastaus on kolmen materiaalin yhdistelmä, jossa kullakin on oma ympäristötarinansa. Solid board -kartonki: meille jo tuttu materiaali Fagerhultilla tutustuimme Solid board -kartonkiin ensimmäisen kerran vuonna 2021 Multilume Re:Thinkissä. Mutta Wrappedin kohdalla olemme vieneet ajatusta pidemmälle. Materiaali koostuu kolmikerroksisesta rakenteesta, jossa on 100 % kierrätetty ydin, uusiutuva FSC-sertifioitu pintakerros ja ohut suojaava muovikalvo. Kaiken kaikkiaan materiaali on 65 % kierrätettyä – ja sen CO₂-päästöt ovat 89 % pienemmät verrattuna neitseelliseen suulakepursotettuun alumiiniin. Kuvagalleria: Solid board -kartonki Wrapped on valmistettu orgaanisesta Solid board -kartongista, kierrätysalumiinista ja kuluttajakäytön jälkeisestä kierrätysmuovista. Muovin käyttö uudella tavalla ajateltuna Muovi on usein kuuma aihe kestävyyskeskusteluissa. Kaikki muovi ei kuitenkaan ole samanlaista. Wrappedissa käytetään kuluttajakäytön jälkeistä muovia: sellaista, joka on elänyt aiemmin, ehkä shampoopullona tai ruoka-astiana. Teollisuuden (pre-consumer) kierrätysmuovi on sitä vastoin erilaista, sillä se ei koskaan päässyt hyllyille asti. Lainaus: Josefin Carlsson Alumiini, jolla on menneisyys Wrappedin sisällä olevat kaksi rakenteellista tukea ovat valmistettu 100 % kierrätysalumiinista. Tämäkin materiaali on myös osa kiertotalousinfrastruktuuria – ja se on saattanut joskus jopa olla osa Notor-valaisinta. Neitseelliseen alumiiniin verrattuna tämä valinta vähentää päästöjä 83 %. Suunniteltu vähemmällä – rakennettu kestämään Kestävyys ei kuitenkaan ole pelkästään sitä, mitä käytät – vaan sitä, kuinka paljon. Vain 900 mm pitkä Wrapped on lyhyempi kuin perinteinen 1200 mm riippuvalaisin. Pelkästään pienempi koko vähentää ilmastovaikutusta 25 % valaisimen valaistustehosta tinkimättä. Josefin Carlsson vertailee tuotteiden ilmastovaikutuksia Fagerhultin Experience Centressä Habossa. Wrappedin vaikutuksen ymmärtämiseksi on hyvä katsoa, mistä aloitimme. Vuonna 2021 neitseellisestä alumiinista valmistetun Notor 65:n ilmastovaikutus oli 34 kg CO₂e. Vuoteen 2024 mennessä luku oli laskenut 25 kg:aan CO₂e, kun alumiinista 75 % oli kierrätettyä. Nykyään Wrappedin CO₂e-päästöt ovat vain noin 12 kg. ”Se on kolmannes alkuperäisestä Notor 65:stä ja puolet nykyisestä versiosta, ja hiljainen vallankumous CO₂-kilogrammoina mitattuna”, Josefin Carlsson sanoo. Pitkän, arviolta 100 000 tunnin käyttöikänsä jälkeen Wrapped on valmis yhtä kestävään käytöstäpoistoon. Rakenteensa ansiosta se on helppo purkaa, ja jokainen materiaali on kierrätettävissä ja valmisteltu kiertotalouden seuraavaa lukua varten.
Ympyrä sulkeutuu – ja valaisimien elinkaari pitenee
Ajatus vanhojen valaisimien kunnostamisesta materiaalin ja energian säästämiseksi kasvaa. Joskus vanhentunut valaisin tarvitsee rakkautta ja insinööritaitoja loistaakseen jälleen kirkkaasti. Tapasimme Fagerhultin ReLight-tiimin Emma Hallmanin, Mathilda Hollin ja Andreas Ekslättin keskustellaksemme haasteista löytää ratkaisuja, jotka vievät vanhat valaimet tulevaisuuteen. Fagerhultilla työn kaikkiin osa-alueisiin on juurtunut syvälle innovaatiokulttuuri. Se kumpuaa mitä luultavammin perustajan Bertil Svenssonin ajatusmaailmasta ratkaista ongelmia joskus pieninkin keinoin – ja myös uteliaisuudesta ja omistautumisesta. Toisin kuin nykyään, kestävä kehitys ei ehkä aikanaan ollut mikään muotisana. Resurssien vastuullinen hyödyntäminen ja pyrkimys korkeaan laatuun ovat kuitenkin aina olleet Fagerhultin kulmakiviä. Nykyään uusi kiertotalousajattelu on kannustanut meitä haastamaan ajatteluamme ja saanut meidät tiedostamaan pitkäikäisten ratkaisujen tärkeyden. Fagerhultin Bespoke Lighting Solutions (BLS) -osasto on kehittänyt uniikkeja valaisimia ja mukautettuja ratkaisuja useiden vuosien ajan. Siksi vanhojen valaisimien kunnostaminen ja päivittäminen on meille tuttua. Kunnianhimo käyttää ja rakentaa uudelleen vanhoja valaisimia ilmastovaikutuksen pienentämiseksi on kuitenkin kasvanut ajan myötä. Tässä prosessissa tämän päivän kehitys nostaa eilisen suunnittelun ja teknologian vastaamaan huomisen vaatimuksia. Tarjous ReLight vanhoille valaisimille Fagerhultin ReLight-tiimille ei ole olemassa epätavallisia kysymyksiä tai mahdottomia ratkaisuja. He käsittelevät päivittäin Fagerhultin markkinoiden projekteihin erityisesti kehitettyjä valaistusratkaisuja koskevia tiedusteluja. Prosessi on monimutkainen, mutta ajan myötä he ovat oppineet, että jotkin projektit sopivat täydellisesti vanhojen valaisimien uudelleenkäyttöön uusiin investoimisen sijaan. ”Meille valaisimen ominaisuudet valaistusmukavuudessa, turvallisuudessa ja esteettisyydessä ovat jokaisen ReLight-projektin ytimessä. Laskemme myös perusteellisesti, voimmeko – ja missä määrin – vähentää valaisimen kokonaisilmastovaikutusta sen elinkaaren aikana. Jos kaikki nämä vaatimukset täyttyvät, alamme kehittää ja suunnitella uutta sarjaa”, Emma Hallman sanoo. ReLightilla on selkeä tahtotila säästää materiaaleja ja energiaa – ja tehdä työtä ympäristön eteen päivittämällä valaisimia. Kaikki vanhat valaisimet eivät kuitenkaan elä ikuisesti; jotkut ovat vanhentuneita ja ne on parempi kierrättää kuin kunnostaa. Img ”Meille valaisimen valaistuksen mukavuus, turvallisuus ja estetiikka ovat jokaisen ReLight-projektin ytimessä. Pyydettäessä laskemme myös, voimmeko – ja kuinka paljon – vähentää valaisimen kokonaisilmastovaikutusta sen elinkaaren aikana”, Emma Hallman sanoo. Fagerhultilla turvallisuus ja laatu ovat punaisia lankoja, jotka kulkevat läpi kaikkien tuotteiden. Eikä ReLight ole poikkeus. CE-merkintä ja testaus ovat keskeisiä tekijöitä koko prosessin ajan. ”Kokonaislaadun varmistamiseksi päivitetty valaisin on CE-merkitty kokonaisuudessaan ennen toimitusta. Haluamme myös tehdä asennuksesta paikan päällä sujuvaa ja nopeaa, ja uusi sarja on mahdollisimman lähellä täydellistä valaisinta”, Andreas Ekslätt sanoo.